Digilehtisovellukset ovat muuttaneet tapaa, jolla suomalaiset lukevat lehtiä – mutta moni tilaaja miettii vielä, miten nämä sovellukset käytännössä toimivat tabletilla ja puhelimella. Sovellukset eivät ole monimutkaisia, kun ymmärtää muutaman perusasian siitä, miten ne on rakennettu ja mitä niillä voi tehdä.
Sovellus ladataan puhelinkaupasta, ei lehden sivulta
Lähes kaikki digilehtisovellukset löytyvät App Storesta (iPhone ja iPad) tai Google Play -kaupasta (Android-laitteet). Lehden kustantaja julkaisee oman sovelluksensa, tai tilaus toimii jonkin laajemman lukualustan – kuten Lehtiluukun tai Readlyn – kautta.
Tilaaja kirjautuu sovellukseen samalla sähköpostiosoitteella, jolla tilaus on tehty. Useimmat sovellukset muistavat kirjautumisen, eikä sitä tarvitse tehdä uudelleen joka kerta.
Lehdet latautuvat laitteelle – jatkuvaa nettiyhteyttä ei tarvita
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että digilehden lukeminen vaatii koko ajan toimivaa internet-yhteyttä. Näin ei ole. Suurin osa sovelluksista lataa lehden laitteen muistiin, jolloin sitä voi lukea myös offline-tilassa – esimerkiksi lentokoneessa tai mökillä ilman verkkoyhteyttä.
Lataus tapahtuu usein automaattisesti, kun uusi numero ilmestyy ja laite on yhteydessä verkkoon. Moni sovellus osaa tehdä tämän yön aikana Wi-Fi-yhteydellä, joten lehti on valmiina aamulla odottamassa.
Tabletti vai puhelin – kumpi sopii paremmin lukemiseen
Tabletti on selvästi mukavampi vaihtoehto lehtien lukemiseen. Suurempi näyttö näyttää taittopohjaiset sivut – erityisesti aikakauslehdet – lähes täysin alkuperäisessä muodossaan, ja sivuja voi selata samoin kuin painettua lehteä.
Puhelimella lukeminen onnistuu parhaiten sovelluksissa, jotka tarjoavat niin sanotun artikkelinäkymän. Siinä artikkelin teksti ladataan erikseen ilman monimutkaista taittoa, jolloin se skaalautuu puhelimen kapean näytön mukaan. PDF-pohjainen lehti sen sijaan vaatii puhelimella jatkuvaa zoomausta, mikä käy nopeasti raskaaksi.
Miten sovelluksen sisällä liikutaan
Navigointi digilehden sisällä on yksinkertaista: sivua pyyhkäistään vasemmalle tai oikealle, aivan kuten painettua lehteä käännettäisiin. Useimmissa sovelluksissa on myös sisällysluettelo-toiminto, josta pääsee suoraan haluamaansa artikkeliin.
Hakutoiminto on erityisen hyödyllinen, jos lukee tilauslehteä, jossa on satoja sivuja – tietyn artikkelin löytää sekunneissa ilman selailua. Monet sovellukset tarjoavat lisäksi kirjanmerkki- tai suosikit-toiminnon, jonka avulla mielenkiintoisiin artikkeleihin voi palata myöhemmin.
Tekstin koon säätö ja muut lukemista helpottavat toiminnot
Digilehden tekstin kokoa voi useimmiten suurentaa normaalin nipistys-zoomauksen avulla. Artikkelinäkymässä tekstikoko säätyy yleensä erikseen sovelluksen asetuksista – tämä on merkittävä etu ikänäköiselle tai muuten tarkkaa tekstiä suosivalle lukijalle.
Osa sovelluksista tarjoaa myös tummaa tilaa, joka säästää akunkestoa ja helpottaa lukemista hämärässä. Jotkut sovellukset osaavat lukea artikkelin ääneen, mikä sopii autossa tai lenkkeilyn aikana kuunneltavaksi.
Miksi tilaus ei näy sovelluksessa – ja miten se korjataan
Yleisin ongelma uuden digilehtisovelluksen kanssa on, ettei tilaus näy kirjautumisen jälkeen. Tähän on yleensä kolme syytä.
Ensimmäinen: tilaus on tehty eri sähköpostiosoitteella kuin mihin on kirjauduttu sovelluksessa. Kannattaa tarkistaa, onko tilausvahvistus tullut työsähköpostiin tai johonkin vanhentuneeseen osoitteeseen.
Toinen: tilaus aktivoituu vasta seuraavasta numerosta alkaen. Kustantaja avaa digitilauspääsyn yleensä samana päivänä, kun seuraava numero ilmestyy – ei heti tilauksen tekemisen jälkeen.
Kolmas: sovellus täytyy päivittää. Vanhassa sovellusversiossa voi olla kirjautumisvirhe, joka on korjattu uudemmassa päivityksessä.
Yksi kustantajan oma sovellus vai usean lehden lukualusta
Jos lukee vain yhtä tai kahta lehteä, jokaisen kustantajan oma sovellus on selkein ratkaisu. Kirjautuminen, numeroarkisto ja ilmoitukset toimivat suoraviivaisesti ilman ylimääräisiä välivaiheita.
Jos lehtiä on useampia, kannattaa harkita lukualustaa, jossa kaikki lehdet löytyvät samasta paikasta yhdellä kirjautumisella. Readlyn ja yksittäisen digitilauksen eroissa on olennaisia käytännön eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi malli sopii omaan lukutottumukseen.
Sanomalehden digitilauksessa on lisäksi usein mukana erityisominaisuuksia, kuten näköislehti, reaaliaikaiset uutisartikkelit ja laaja arkistopääsy – nämä toimivat parhaiten kustantajan omassa sovelluksessa, eivät lukualustojen kautta.
Usein kysytyt kysymykset
Toimivatko digilehtisovellukset ilman internet-yhteyttä?
Kyllä, useimmat sovellukset mahdollistavat lehden lataamisen laitteelle etukäteen. Kun lehti on ladattu, sitä voi lukea offline-tilassa ilman verkkoyhteyttä. Lataus kannattaa tehdä Wi-Fi-verkossa ennen matkustamista.
Voiko samaa digilehtitilausta käyttää useammalla laitteella samanaikaisesti?
Useimmiten kyllä. Sama kirjautumistili toimii yleensä sekä tabletilla että puhelimella. Jotkut kustantajat rajoittavat samanaikaisten laitteiden määrän kahteen tai kolmeen – tästä kannattaa tarkistaa tilausehdot ennen tilauksen tekemistä.
Miten digilehden sovellus eroaa verkkoselaimessa lukemisesta?
Sovellus tarjoaa offline-lukemisen, paremman navigoinnin ja automaattiset lataukset uusille numeroille. Selaimessa lukeminen vaatii yleensä jatkuvan internet-yhteyden, eikä arkistoon pääse yhtä sujuvasti. Useimmat kustantajat suosittelevat sovelluksen käyttöä parempaa käyttökokemusta varten.
Yhteenveto
Digilehtisovellukset toimivat tabletilla ja puhelimella käytännössä samalla tavalla: lataa sovellus, kirjaudu tilaussähköpostilla ja lehdet ilmestyvät laitteelle automaattisesti. Tabletti sopii parhaiten taittopohjaisten aikakauslehtien lukemiseen, puhelin puolestaan sovelluksiin, joissa on hyvä artikkelinäkymä.
Jos pohdit vielä, kannattaako digilehti vai painettu tilaus, useimmat kustantajat tarjoavat lyhyen kokeilujakson tai näytenumeron – se on paras tapa selvittää, sopiiko lukutapa juuri sinulle ennen pitkää sitoutumista.