Ammattilehdet henkilöstön osaamisen kehittämisessä ovat edullinen tapa pitää tiimin tiedot ajan tasalla ilman, että jokaista uutta asiaa varten tarvitaan erillinen koulutuspäivä. Tämä artikkeli on tarkoitettu esihenkilöille, HR-vastaaville ja yrittäjille, jotka miettivät, kannattaako alan lehtiin käyttää rahaa ja miten tilauksesta saadaan oikeaa hyötyä. Lyhyesti: kannattaa, jos lehteä myös luetaan.
Koulutuspäivä maksaa helposti 300-800 € osallistujaa kohden, kun mukaan lasketaan poissaolo töistä. Ammattilehden vuositilaus maksaa yleensä murto-osan tästä ja tuo alan uutiset, oikeuskäytännön muutokset ja tapausesimerkit työpaikalle viikoittain tai kuukausittain.
Mitä ammattilehti antaa, mitä koulutus ei anna
Koulutus on kertaluonteinen piikki. Ammattilehti on jatkuvaa, pienissä annoksissa tulevaa tietoa, joka pitää asiantuntijan kartalla myös koulutusten välillä.
Hyvä esimerkki on tilitoimisto. Verottajan ohjeet ja kirjanpitokäytännöt muuttuvat useita kertoja vuodessa, eikä kukaan ehdi kurssille jokaisen muutoksen takia. Tilisanomat tai Kauppalehden verosisällöt nostavat muutokset esiin yleensä jo ennen kuin ne ehtivät näkyä asiakkaiden kysymyksissä.
Teollisuudessa vastaava rooli on Metallitekniikalla, Kemialla ja Tekniikka&Taloudella. ICT-puolella Tivi (entinen Tietoviikko) ja Mikrobitti ovat pitkään olleet tuttuja nimiä. Markkinoinnin tiimille luonteva valinta on Markkinointi & Mainonta, kiinteistöalalle Kiinteistö ja Isännöinti ja terveydenhuoltoon esimerkiksi Mediuutiset. Laajempi katsaus eri alojen vaihtoehtoihin löytyy oppaasta ammattilehden tilaamisen hyödyistä ja parhaista vaihtoehdoista.
Lehti ei korvaa syvällistä täydennyskoulutusta. Se toimii parhaiten tukena: mistä kannattaa olla kiinnostunut, mitä kilpailijat tekevät ja mihin suuntaan ala on menossa.
Ammattilehdet osaamisen kehittämisessä: näin rakennat toimivan käytännön
Kokenut esihenkilö ei aloita tilaamalla kasaa lehtiä kahvihuoneen pöydälle. Ensin selvitetään, mitä osaamista tiimiltä oikeasti puuttuu, ja vasta sitten mietitään, mikä lehti sitä paikkaa.
Käytännössä toimiva malli etenee näin:
1. Kartoita osaamistarpeet kehityskeskusteluissa tai tiimipalaverissa ja kirjaa 2-3 painopistettä.
2. Valitse lehdet niiden perusteella, ei tottumuksesta tai siksi, että ”näin on aina tehty”.
3. Päätä, tilataanko painettu lehti, henkilökohtaiset digitunnukset vai organisaatiolisenssi.
4. Sovi lukemiselle aikaa, esimerkiksi 30 minuuttia viikossa työajalla.
5. Tarkista vuoden päästä, keitä lehdet palvelivat ja mitkä tilaukset voi lopettaa.
Neljäs kohta ratkaisee eniten. Jos lukeminen on ”omalla ajalla, jos ehtii”, lehti jää lähes aina avaamatta. Yksi tapa on nostaa kuukausipalaveriin kymmenen minuutin osio, jossa yksi tiimiläinen esittelee lehdestä löytämänsä kiinnostavan jutun. Se pakottaa lukemaan ja levittää tiedon samalla muille.
Painettu, digi vai organisaatiolisenssi
Painettu lehti toimii hyvin pienessä toimistossa, jossa kaikki istuvat samassa tilassa. Kiertolista on vanha keino, mutta se toimii edelleen 3-6 hengen tiimissä. Isommassa porukassa lehti jää helposti jonkun pöydälle viikoiksi.
Hajautetussa organisaatiossa, esimerkiksi kun työntekijöitä on Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, digitaalinen pääsy on käytännössä ainoa järkevä ratkaisu. Monella isolla kustantajalla on yrityksille omia lisenssimalleja, joissa koko henkilöstö tai tietty osasto saa pääsyn arkistoineen. Hinnat neuvotellaan tapauskohtaisesti, joten listahintaan ei kannata tyytyä.
Yksittäinen digitilaus on edullisin silloin, kun lehteä tarvitsee vain yksi tai kaksi asiantuntijaa. Kauppalehden tai Talouselämän kaltaisten talousmedioiden henkilökohtaiset digitilaukset maksavat tyypillisesti muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa, kun taas kapeamman erikoisalan lehden vuositilaus voi jäädä alle 150 euroon.
Myytti: yksi digitunnus riittää koko tiimille
Yleinen ajatus on, että yksi digitilaus kannattaa ostaa ja jakaa tunnukset Teamsissa koko porukalle. Tämä on huono idea kahdesta syystä.
Henkilökohtaisen tilauksen käyttöehdot sallivat lähes aina vain yhden käyttäjän. Kustantajat seuraavat samanaikaisia kirjautumisia, ja tunnukset voidaan lukita kesken kiireisen viikon. Toinen syy on käytännöllinen: kun kaikki käyttävät samaa tiliä, kukaan ei voi tallentaa omia artikkeleitaan tai uutiskirjeasetuksiaan.
Jos lehteä lukee yli kolme ihmistä, yrityslisenssi tulee usein lopulta edullisemmaksi kuin erillisten tunnusten ostaminen jokaiselle.
Yleisimmät virheet yrityksen lehtitilauksissa
Ensimmäinen virhe on päällekkäisyys. Isommassa organisaatiossa sama lehti voi tulla kolmelle eri kustannuspaikalle, koska osastot tilaavat itsenäisesti. Kun tilaukset kootaan yhteen paikkaan, säästö on usein yllättävän suuri. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa yrityksen lehtitilausten kilpailutuksesta ja keskittämisestä.
Toinen virhe on unohtunut kestotilaus. Lehti tilataan projektia varten tai henkilölle, joka on sittemmin vaihtanut työpaikkaa, ja lasku kulkee vuosia ilman, että kukaan lukee lehteä. Kannattaa nimetä jokaiselle tilaukselle vastuuhenkilö ja merkitä uusimispäivä kalenteriin.
Kolmas virhe on valita lehti brändin mukaan eikä sisällön. Nimekäs yleinen talouslehti ei välttämättä anna rakennusalan työnjohtajalle yhtään mitään. Kapeampi alan lehti, kuten Kiinteistö ja Isännöinti isännöitsijälle, osuu yleensä paremmin.
Ammattiliiton jäsenlehti, rajatapaus
Moni työntekijä saa alansa lehden jo ammattiliiton tai ammattijärjestön jäsenetuna. Silloin yrityksen ei kannata maksaa samasta lehdestä toista kertaa. Kysy ennen tilaamista, keillä lehti jo tulee kotiin.
Jäsenlehti ei kuitenkaan aina riitä. Se on usein kevyempi kuin varsinainen ammattilehti, eikä se välttämättä sisällä täyttä digiarkistoa. Jäsenyys myös loppuu, kun henkilö vaihtaa alaa tai jää eläkkeelle, joten osaamisen kehittämistä ei kannata rakentaa sen varaan.
Kustannukset ja verotus
Työn kannalta tarpeellinen ammattikirjallisuus on yritykselle tyypillisesti vähennyskelpoinen kulu. Raja kulkee siinä, liittyykö lehti aidosti liiketoimintaan. Alan ammattilehti menee yleensä läpi, mutta yleisaikakauslehti tai harrastelehti aiheuttaa helposti kysymyksiä. Rajanvedot on käyty läpi oppaassa lehtitilauksen verovähennyksestä yritykselle.
Jos työntekijä maksaa ammattilehden itse, hän voi usein vähentää sen tulonhankkimiskuluna omassa verotuksessaan. Tämä kannattaa mainita henkilöstölle, jos yritys ei kustanna kaikkien toivomia lehtiä.
UKK
Kannattaako pienen yrityksen tilata ammattilehtiä?
Kannattaa, jos lehti liittyy suoraan työhön ja sille on sovittu lukija. 3-5 hengen yrityksessä yksi tai kaksi hyvin valittua lehteä riittää yleensä hyvin.
Voiko yhden digitilauksen jakaa usealle työntekijälle?
Henkilökohtainen digitilaus on tarkoitettu yhdelle käyttäjälle. Useammalle lukijalle kannattaa kysyä kustantajalta yritys- tai organisaatiolisenssiä.
Miten seurata, hyödyttääkö lehtitilaus osaamisen kehittämistä?
Yksinkertaisin keino on kysyä kehityskeskustelussa, mitä lehdistä on jäänyt käteen. Jos kukaan ei muista yhtään juttua viimeiseltä puolelta vuodelta, tilaus kannattaa vaihtaa tai lopettaa.
Lopuksi: lehti hyödyttää vain, jos sitä luetaan
Ammattilehti on yksi edullisimmista tavoista tukea henkilöstön osaamista, mutta pelkkä tilaus ei riitä. Valitse lehdet todellisten osaamistarpeiden perusteella, sovi lukemiselle aikaa ja käy tilaukset läpi kerran vuodessa. Tiimi, joka käy kuukausipalaverissa läpi edes yhden alan lehden jutun, oppii vuoden aikana enemmän kuin moni arvaisi.