Valokuvaus on harrastus, jossa hyvä lehti opettaa enemmän kuin tunti selailua netin satunnaisista vinkkiartikkeleista, ja tämä pätee sekä aloittelijaan että vuosia kameran kanssa työskennelleeseen. Suomessa valokuvauksesta kiinnostuneelle tarjolla on yllättävän vähän suoraan aiheeseen keskittyviä lehtiä, minkä vuoksi moni päätyy täydentämään lukemistoaan tekniikka- ja harrastelehdillä, jotka sivuavat kuvaamista laajemmin kameroiden, editoinnin tai luontokuvauksen kautta.
Miksi valokuvauslehti kannattaa yhä tilata digiaikana
Netti on pullollaan ilmaisia vinkkejä, mutta suuri osa niistä on kierrätettyä sisältöä tai suoraan kamerayritysten markkinointia. Toimituksellisesti tehty lehtiartikkeli on yleensä testattu, faktatarkistettu ja kirjoitettu ihmiselle, joka oikeasti käytti kalustoa viikkoja ennen arvion julkaisua.
Painettu lehti toimii myös eri tavalla kuin selauskanava: sen voi lukea rauhassa, alleviivata ja palata siihen kuukausien päästä, kun on ostamassa uutta objektiivia. Moni harrastaja huomaa vasta jälkikäteen, että vanha lehtinumero muistutti juuri siitä valotusasetuksesta, jonka oli jo unohtanut.
Digikuva – suomalainen klassikko kuvausharrastajalle
Digikuva on pitkään ilmestynyt suomenkielinen lehti, joka keskittyy nimenomaan digitaaliseen valokuvaukseen: kamera- ja objektiivitestit, kuvankäsittelyohjeet ja käytännön kuvausvinkit eri tilanteisiin. Se sopii sekä vasta harrastuksen aloittaneelle että pidemmälle ehtineelle, joka haluaa pysyä ajan tasalla uusista järjestelmäkameroista ja editointiohjelmista.
Lehden vahvuus on suomenkielinen, konkreettinen ote: testit tehdään suomalaisissa valo-olosuhteissa, mikä on merkittävä ero moniin kansainvälisiin julkaisuihin verrattuna. Marraskuun hämärässä otettu testikuva kertoo objektiivin himoista enemmän kuin studiovalossa napattu vertailukuva.
Kamera-lehti – tekniikkapainotteinen vaihtoehto
Kamera-lehti tarjoaa vielä teknisempää sisältöä laitteista kiinnostuneelle. Siinä käsitellään kamerarunkoja, objektiiveja, salamalaitteita ja tarvikkeita yksityiskohtaisesti, ja lehti sopii erityisesti sille, joka harkitsee isompaa kalustohankintaa ja haluaa vertailla vaihtoehtoja ennen ostopäätöstä.
Ammattivalokuvaajatkin seuraavat tällaisia julkaisuja pysyäkseen kärryillä uusista sensoriteknologioista ja ohjelmistopäivityksistä, vaikka perustekniikka pysyisikin vuodesta toiseen samana.
National Geographic Suomi ja Geo – kuvajournalismin huippua
Osa valokuvauksesta kiinnostuneista arvostaa enemmän valmiin kuvan katsomista kuin teknisiä yksityiskohtia. National Geographic Suomi ja GEO ovat kumpikin lehtiä, joissa maailman parhaat kuvajournalistit ja luontokuvaajat esittelevät työtään laajoina kuvareportaaseina.
Näistä lehdistä saa inspiraatiota sommitteluun, valon käyttöön ja kuvakerrontaan – asioihin, joita tekninen testilehti ei koskaan opeta yhtä hyvin. Moni harrastajakuvaaja lukee näitä nimenomaan silmän kouluttamiseksi, ei kamerakaupan valmisteluun.
Erikoisalojen lehdet täydentävät kuvausharrastusta
Jos kuvausharrastus keskittyy tiettyyn aihepiiriin, kannattaa katsoa myös aiheeseen liittyviä erikoislehtiä. Luontokuvaajaa palvelevat luonto- ja retkeilylehdet, joissa kuvausvinkit yhdistyvät maastossa liikkumisen käytännön ohjeisiin – esimerkiksi siihen, miten lähestyä kurkea järven rannalla säikäyttämättä sitä.
Matkakuvaamisesta kiinnostuneelle taas matkailulehdet tarjoavat kuvausaiheita ja -kohteita, joita ei tule ajatelleeksi kotisohvalta käsin.
Kuinka valita itselle sopiva valokuvauslehti
Valinta kannattaa tehdä oman tason ja kiinnostuksen mukaan, ei sen perusteella, mikä lehti sattuu olemaan tunnetuin. Aloittelijalle Digikuva antaa parhaan kokonaiskuvan, kun taas kalustosta jo paljon tietävä hyötyy enemmän Kamera-lehden teknisestä syvyydestä.
Käytännössä kannattaa miettiä näitä kysymyksiä ennen tilausta:
- Kiinnostaako enemmän tekniikka vai valmiit kuvat ja kuvakerronta?
- Onko kyse yleisestä harrastuksesta vai tietystä erikoisalasta, kuten luonto- tai matkakuvauksesta?
- Halutaanko lehti pääasiassa painettuna vai riittäisikö digilehti tabletilla luettavaksi?
Moni kustantaja tarjoaa lehden sekä painettuna että digitaalisena, ja jos kumpikin muoto kiinnostaa, kannattaa tutustua painetun ja digilehden yhdistelmätilaukseen ennen kuin valitsee vain toisen.
Yleisimmät virheet valokuvauslehteä valittaessa
Yleisin virhe on tilata suoraan tunnetuin nimi miettimättä, vastaako sisältö omaa tasoa. Aloittelija turhautuu helposti liian teknisen lehden syväsukelluksiin objektiivien MTF-käyrissä, kun taas kokenut kuvaaja pitkästyy perusvinkkeihin salaman käytöstä.
Toinen virhe on tilata heti kestotilaus tutustumatta lehteen ensin. Yksittäinen irtonumero tai lyhyt kokeilujakso paljastaa nopeasti, vastaako lehden tyyli ja taso omaa makua – tämä säästää turhalta irtisanomisvaivalta myöhemmin.
Kolmas sudenkuoppa on unohtaa, että moni erikoislehti käsittelee kuvaamista vain sivujuonteena. Jos ostaa esimerkiksi luontolehden vain kuvausvinkkien takia, pettymys voi olla suuri, jos lehden painopiste onkin lajien esittelyssä tai retkeilyreiteissä.
Yleinen myytti: kalliimpi lehti on aina parempi
Moni olettaa, että ulkomainen tai hintavampi julkaisu tarjoaa automaattisesti parempaa sisältöä kuin kotimainen lehti. Todellisuudessa suomenkielinen lehti kuten Digikuva palvelee usein paremmin, koska testit ja vinkit on tehty suomalaisissa olosuhteissa ja kirjoitettu ilman käännösten aiheuttamaa epätarkkuutta.
Kansainväliset huippulehdet, kuten National Geographic, taas loistavat aivan eri osa-alueella – kuvajournalismissa, ei suomalaisen harrastajan arjen kalustovalinnoissa. Hinta ei siis kerro, kumpi palvelee juuri omaa tarvetta paremmin.
Usein kysyttyä valokuvauslehdistä
Onko valokuvauslehti tarpeellinen, jos opettelee kuvaamista pelkästään puhelimella?
Osittain kyllä. Sommittelu, valon käyttö ja kuvakerronta ovat samoja periaatteita kamerasta riippumatta, joten esimerkiksi National Geographic Suomen kaltainen lehti opettaa näitä taitoja hyvin. Tekniset kamera-arviot taas kannattaa ohittaa, jos ei omista järjestelmäkameraa.
Kannattaako valokuvauslehti tilata painettuna vai digitaalisena?
Painettu lehti sopii paremmin, jos haluaa palata vanhoihin numeroihin ja tehdä muistiinpanoja. Digilehti taas on käytännöllisempi, jos lukee mieluummin tabletilla tai matkoilla eikä halua kerätä lehtipinoja kotiin.
Voiko valokuvauslehteä kokeilla ennen kestotilauksen tekemistä?
Kyllä, useimmilta kustantajilta saa irtonumeron tai lyhyen määräaikaistilauksen ennen sitoutumista pidempään tilaukseen. Tämä on suositeltavaa erityisesti silloin, kun ei ole varma, vastaako lehden sisältö omaa tasoa tai kiinnostuksen kohdetta.
Valokuvauslehden valinnassa ratkaisee lopulta oma taso ja se, kiinnostaako enemmän tekniikka vai kuvien katsominen. Yhdistämällä esimerkiksi Digikuvan käytännön kamerasisällön ja National Geographic Suomen kuvajournalismin saa katetuksi sekä teknisen että taiteellisen puolen ilman, että kumpikaan jää puolitiehen.